Trollisanomat Extra - Vaaran tunne #1

Trollisanomat Extra – Vaaran tunne #1: Informaatiosota on sananvapauden tappio

Informaatiosota on sananvapauden tappio

Novaja Gazetan, länsimaissakin arvostetun venäläisen vaihtoehtomedian, kolumnisti Nikolay Donskov kirjoittaa:

Kuvatessaan Ukrainan konfliktia läntinen media useinkin sortuu käyttämään tarkistamattomia, usein epäilyttäviä tietoja, ei vaivaudu etsimään vaihtoehtoisia lähteitä ja mielipiteitä, tarjoilee yksipuolisia ja vaihtoehdottomia, dokumentoimattomia näkemyksiä kiistattomana totuutena. Se paisuttelee faktoja, jotka vahvistavat yleistä poliittista asennoitumista. Se vaikenee sellaisista tosiasioista, jotka ovat poliittisen tarkoituksenmukaisuuden kannalta epäedullisia. Esimerkkejä on kosolti.

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Petri E. Korhonen hyökkäsi voimakkain sanoin yksityisiä suomalaisia vastaan pääkirjoituksessaan 22.11.2014 otsikolla ”Ammattitrolli jättää häiriköinnin hörhöille. Korhonen on selvästi kimpaantunut siitä, että osa suomalaisista kritisoi Helsingin Sanomienkin linjaa Ukrainan kriisiä ja Venäjää käsittelevässä uutisoinnissa. Nämä ihmiset hän leimaa trolleiksi tai hörhöiksi.

Korhonen on some-viestittelyssään hyökännyt myös ”Venäjän trolliarmeija”-nimistä Facebook-ryhmää vastaan. Tämä ”trolliarmeija” syntyi vastavetona median älyllisesti hyvin heppoisille väitteille maksetuista Venäjän valtion trolleista suomalaisessa some-keskustelussa. Valtamedian linjasta poikkeavien mielipiteiden esittäjät, koskien Ukrainan kriisiä ja Venäjää, leimattiin tällaisiksi trolleiksi, joiden argumentit voitiin siten ohittaa.

Korhosen kirjoitus vilisee virheellisiä väittämiä, vääriä tulkintoja, omituista asioiden yhdistämistä ja yleistyksiä. Hän ummistaa silmänsä kritiikiltä. Hän ei selvästikään ole lainkaan paneutunut aiheeseen, josta hän kirjoittaa tai tietoisesti ohjaa keskustelua sivuraiteelle. Hän ei myöskään perustele väitteitään kuin epämääräisillä viittauksilla toimitukseen saapuneista sähköpostiviesteistä.

Kirjoituksesta paistaa selvästi läpi mediassa ja yleiseen keskusteluun jo sitkeästi juurtunut ajatus siitä, että erilaisten kriittisten äänten esittäjät olisivat jonkinlainen yksi yhtenäinen ryhmä Venäjän ihailijoita. Surkuhupaisia peräkammarin poikamiehiä, jotka eivät ymmärrä eivätkä osaa perustella mielipiteitään. Korhonen ei vahingossakaan viittaa mahdollisuuteen, että erilaisia mielipiteitä esittävät ihmiset voivat hyvinkin olla oikeassa ja että median esittämä kuva tilanteesta voisi olla yksipuolinen.

Palautetaanpa mieliin Korhosen lausuma Journalisti-lehden haastattelussa vuodelta 2011:

Miten nettihaukkuihin kannattaa suhtautua?

Sen kanssa on pakko oppia elämään. Jos kerromme omia mielipiteitämme, meidän pitää hyväksyä, että muutkin tekevät niin. Sitä paitsi muut voivat olla oikeassa. Toimittajat usein vaativat keskustelua, mutta auta armias, jos joku arvostelee omaa juttua tai osoittaa siinä mokan! Uusia toimittajia pitäisi varoittaa kirjoittelusta, jotta se ei tule yllätyksenä.

Korhonen aloittaa kirjoituksensa kertomalla Helsingin Sanomien artikkelista, jossa haastateltiin Pietarissa trollitehtaassa oman kertomansa mukaan työskennellyttä henkilöä. Korhonen jättänee taktisesti mainitsematta, että haastateltu henkilö kertoi, että ”trollikeskuksessa ei tehdä töitä ulkomaisille nettisivustoille”. Korhonen selvästikin ymmärtää välttää tämän sudenkuopan, sillä hän ei sorru suoraan sellaiseen aiemmin medioissa esiintyneeseen epäuskottavaan väitteeseen, että suomalaiset, Suomessa sosiaalisessa mediassa kirjoittavat henkilöt olisivat Venäjän valtion maksamia trolleja. Korhonen siirtyy askeleen eteenpäin ja yrittää paikata tätä median noloa väittämää leimaamalla keskustelijat ammattitrollien hyödyllisiksi hörhöiksi. Yhteenkään perusteltuun argumenttiin hän ei puutu. Sen sijaan hän väittää näiden hörhöjen puhuvan “toimittajien kytköksistä vapaamuurareihin, Nato-sotilaisiin ja liskoihmisiin”. Jos yksittäiset ihmiset tällaisia väittämiä ovat esittäneet,on silti äärimmäistä yleistystä leimata kaikki Ukrainan kriisistä erilaisia mielipiteitä ja arvioita esittävät ihmiset hörhöiksi. Oiva keino välttyä vastaamasta itse kritiikkiin.

Tästä seuraava askel on argumentoitujen kommenttien väittäminen keskustelun hämmentämiseksi. Tällöinkin vältytään vastaamasta itse argumentteihin, koska ne ovat hämmennystä. Toisin sanoen jokainen itse omaksutusta näkökulmasta poikkeava argumentti vain yrittää hämätä keskustelua, eikä sitä tarvitse noteerata.

Korhonen kirjoittaa, että tämä suomalainen trolliyhteisö olisi ryhtynyt henkilökohtaiseen hyökkäykseen trolliuutisia kirjoittaneita toimittajia kohtaan. Hän kertoo useiden mediatalojen esimiesten saaneen sähköposteja. Ilmeisesti Korhonen viittaa myös Trollisanomien lähettämään tiedotteeseen, jossa kerrottiin uudesta nettilehdestä. Tiedote oli asiallinen ja lyhyt eikä siinä edes viitattu yksittäisiin toimittajiin. Tiedotteessa sanottiin näin:

Uuden lehden johtoajatuksena on tuoda keskusteluun erilaisia näkökulmia muuten niin yksitotuuksisen suomalaisen median lomaan. Trollisanomat pyrkii valottamaan asioita uusista näkökulmista ja samalla haastaa jo vakiintuneen median, kuten lukijatkin laaja-alaisempaan keskusteluun ja ajatteluun.

Tähän haasteeseen Korhonen vastaa sitten kömpelöllä yrityksellä pilkata ihmisiä. Hän kompastuu samoihin miinoihin, joista eriäviä mielipiteitä esittäviä ihmisiä syyttää. Hän ei kommentoi lainkaan sisältöä. Hän hyökkää suoraan henkilökohtaisin loukkauksin ihmisiä vastaan leimakirves heiluen.

Lohduttavaa on se, että toimittajakunnassa on edelleen ihmisiä, jotka kykenevät näkemään kritiikin ytimeen. Erään ison mediatalon toimittaja vastasi tähän tiedotteeseen ja kertoi näkemyksenään mm. seuraavaa:

Olen huolestuneena seurannut suuntaa, mihin nuo perinteiset printtilehdet ovat kehittyneet vastauksena romahtaville levikkiluvuille. Aikaisemmin lehdet ikään kuin aukikirjoittivat maailmaa, eli kertoivat uutistapahtumista ja yrittivät analysoida, mitä ne todella merkitsevät. Nyt tuon aukikirjoittamisen sijaan enemmän lietsotaan pelkoja niin todellisista kuin yhä useammin vahvasti väritetyistä ja jopa keksityistä uhista.

Yksi jälkimmäisistä on Venäjä. Vaikka Venäjän toimet Ukrainassa ovat monelta osin tuomittavia, on jopa huvittavaa, miten kaikesta venäläisten tekemisistä saadaan Suomessa pelko-otsikoita. Venäläiskoneet ovat lentäneet lähellä Suomen ilmatilaa joka vuosi, mutta nyt jokainen tuollainen havainto uutisoidaan pelottelevaan sävyyn. Ja kun uutisoitiin arvelut, että Ruotsin aluevesillä on nähty sukellusvene, oli Suomessa jo otsikoita, että sukellusvene on käynyt miinoittamassa Ruotsin aluevesiä. Eli luodaan pelottavia uutisia, missä ei ole järjen hiventäkään. Kukaan ei julkisesti edes kysy, että mitä helvetin järkeä Venäjällä olisi laskea miinoja Ruotsin vesille.

Miksi tällainen melko mitättömältäkin kuulostava asia kuin trolliksi leimaaminen sitten on merkittävää? Olen monesti saanut vastata kysymykseen, miten tällainen leimaaminen rajoittaa sananvapautta.

Journalistin ohjeissa sanotaan:

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Asiaankuulumattomasti ja halventavasti vasta-argumentoijaa kohdellen ja tätä leimaten aiheutetaan tilanne, jossa ihmisten täytyy alkaa varoa sanomisiaan. Leimautumisen pelossa jo nyt Suomessa on paljon nettikeskustelijoita, jotka esiintyvät nimimerkin suojissa. On vielä täysin eri asia, leimaavatko yksittäiset keskustelijat toisiaan vai tekeekö sen media. Trollikeskustelu leimahti Suomessa muutamassa päivässä niin laajalle, että siitä on muutamassa kuukaudessa muodostunut osa kansakunnan kollektiivista tajuntaa. Media oli tässä hyvin suuressa roolissa. Tällaiseen asemaan mikään käsite ei pääse ilman mediaa.

Leimakirves siis yksinkertaisesti kaventaa erilaisten mielipiteiden kirjoa. Tämä toimii yksilötasolla, mutta vaikuttaa varmasti myös medioiden omaan toimitustyöhön. Kukapa toimittaja haluaisi Venäjän trolliksi leimautua?

On varsin outoa, että toimittajat tuntuvat olevan kovin herkkänahkaisia itseensä kohdistetulle kritiikille. Sen sijaan, että edes hetken rauhassa pohtisivat kritiikissä esitettyjä väitteitä, he käyvät taistoon sananvapauslippu liehuen, vaikka kritiikin kärki kohdistuisikin juuri sananvapauden kaventamiseen.

Korhonen päättää kolumninsa lähes uhkaukseen: hän lupaa antaa enemmän resursseja ja aikaa ”trollintorjuntatoimittajilleen”. Helsingin Sanomat toisin sanoen Korhosen suulla ilmoittaa käyvänsä torjuntataisteluun rikasta mielipiteiden kirjoa ja erilaisten näkökulmien esille tuomista vastaan. Sananvapautta vastaan.

Korhonen ilmeisen selvästi kuvittelee, että Suomessa käydään jonkinlaista informaatiosotaa. Jos sellaista käydään, on se, kuten Novaja Gazetan toimittaja totesi, lännen ja Nato-kannattajien masinoimaa ja Ukrainan kriisiä hyväksikäyttävää informaatiosotaa omien päämääriensä saavuttamiseksi. Olen hyvin vakuuttunut siitä, että se osapuoli, jota syytetään trollaamisesta, haluaa vain monipuolista keskustelua, jossa otetaan huomioon Ukrainan kriisin monisyiset syy–seuraus-suhteet. Tällaisen kriisin mustavalkoistaminen kun on epä-älyllistä politikointia.

Sananvapauden kannalta media on siis asettanut itsensä hyvin outoon valoon. On jopa loukkaavaa, että media isona auktoriteettina leimaa yksityisiä ihmisiä trolleiksi. Tämä sananvapauden kavennusyritys on jo johtanut kanteluihin Julkisen sanan neuvostolle ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Mitenkähän Korhonen selittää itselleen sen, että Novaja Gazeta, jonka toimittajana mm. murhattu Anna Politkovskaja toimi ja jonka Venäjän vaihtoehtoisena mediana juuri pitäisi tukea sitä viestiä mitä valtamedia Venäjästä uutisoi, kritisoikin länsimediaa näin voimakkaasti yksipuolisesta, poliittisesti tarkoituksenmukaisesta uutisoinnista? Tällaisenhan piti olla venäläisen valtamedian tapa, ei vapaan länsimedian.

Demonisoidessaan Putinin hahmoa ja syyttäessään kaikista onnettomuuksista Venäjää länsilehdistö tekee karhunpalveluksen itselleen. Saati että vastaisi keskeisiin kysymyksiin Ukrainan kriisin syistä, läntinen media ei edes esitä niitä, vaan toinen toistaan kopioiden syyttää Venäjää kaikesta, mikä pakostakin synnyttää epäilyksiä tällaisen informaation vastaanottajissa. Monet länsimaiden kansalaiset seuraavat epäuskoisina yksinkertaistettua ja alkeellista tulkintaa tapahtumista ja tekevät vähemmän mairittelevia johtopäätöksiä omista poliitikoistaan, jotka viljelevät moista tarkastelutapaa. “Miksi asiat ovat näin?” Ilmeisesti jokaisen itseään journalistina pitävän ihmisen on itse esitettävä nämä kysymykset itselleen. Kun toimittaja alkaa ummistaa silmänsä joltakin ja korostaa jotain muuta, toimii poliittisen tarkoituksenmukaisuuden pohjalta, hän lakkaa olemasta toimittaja. Hän muuttuu informaatiosodan taistelijaksi.

Trollit, tai hörhöt, tai miksi meitä haluattekaan kutsua, esittävät juuri tämän kysymyksen: miksi suomalainen media esittää Ukrainan kriisin vain yhdestä näkökulmasta? Miksi tapahtumia ei valoteta laajemmin? Onko syynä se, että tällainen aukikirjoittaminen saattaisi sotia EU:n pyrkimyksiä vastaan? Onko niin, että tietyt tahot käyttävät kriisiä häikäilemättömästi keppihevosena Nato-jäsenyyden kriteerinä? Eikö tällaisissa tapauksissa ukrainalaisten inhimillistä hätää käytetä kyynisesti omien poliittisten päämäärien tukemiseen?

Näiden kysymysten esittäminen ei tee meistä hörhöjä trolleja eikä Venäjän ihailijoita.

Sepe Vaara
Trollisanomat ja Venäjän trolliarmeija

Mainokset
Trollisanomat #23

Trollisanomat #23 – Presidentti huolissaan Suomen turvallisuudesta: Nato-jäsenyys poissuljettu

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö katsoo Nato-jäsenyyden horjuttavan Suomen turvallisuutta.

Kokoomuslaisen Verkkouutisten artikkelin perusteella presidentti Sauli Niinistö näyttäisi jatkavan Paasikiven-Kekkosen linjalla. Hyvät, rauhan turvaavat suhteet Venäjään ovat tärkeämmät kuin atlantintakaisen suurvallan geopoliittisen pelin tukeminen.

Presidentti Niinistö: Nato-jäsenyyshakemus horjuttaisi suhteita Venäjään

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö rakentaa turvallisuusajattelunsa neljään pilariin ja Nato-jäsenyyshakemus horjuttaisi Venäjä-pilaria.

Sauli Niinistö kertoi turvallisuusajattelunsa rakentuvan neljän pilarin varaan. Nämä neljä pilaria ovat vakuuttava oma puolustus, kumppanuusrakenteet esimerkiksi Ruotsin, EU:n ja Naton kanssa, suhteet Venäjään sekä YK:n ja kansainvälisen oikeuden piirit.

– Näistä muodostuu tasapaino, jota on varjeltava, ja sen varassa voimme katsoa kohti tulevaisuutta, presidentti totesi.

Presidentti uskoo, että jos Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä, niin se varmasti horjuttaisi Venäjä-pilaria.

Ei meidän kannata ajatella, että on yhdentekevää millaisissa väleissä olemme Venäjän kanssa. Suomella on Venäjän kanssa enemmän yhteistä rajaa kuin Venäjän ja muiden Nato-maiden välillä yhteensä.

Trollisanomat #23 - Niinistö ja Putin

Vai onko kyseessä sittenkin Kokoomuksen sisäpoliittinen harhautus lähestyvien eduskuntavaalien alla? Kokoomuksen kannatuksen syöksyessä kohti alhaisimpia lukemia miesmuistiin (suomalaisten ollessa selkeästi huolissaan Stubbin johtaman hallituksen ulkopolitiikan vaikutuksesta turvallisuuteemme), tasavallan presidentti sotkeutuu sisäpolitiikkaan puolueensa pelastavana enkelinä? Ovatko Niinistön Nato-lausunnot kuitenkin vain Kokoomuksen vaalitaktiikkaa?

Trollisanomien toimitus toivoo, että presidentti Niinistö puhuu rehdisti totta ja tämä on hänen vilpitön näkemyksensä.

Ensi viikolla maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS julkistaa turvallisuusasioiden kyselynsä. Kyselyssä kartoitetaan myös puoluekannatusta. Aineiston pohjalta kokoomuksen kannatukseksi voidaan laskea 16,1 prosenttia.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014112818875932_uu.shtml

USA:n Eurooppaa koskevien suunnitelmien yhtenä toteuttajana Alexander Stubb?

Pääministeri Stubb sen sijaan ei ole toiminut Paasikiven-Kekkosen linjalla, vaan näyttää toimivan lähinnä USA:n etujen puolesta niin Suomen kuin EU:n osalta.

USA:lla on ollut selkeät suunnitelmat Suomen Nato-sidonnaisuuden ja jäsenyyteen johdattelun osalta. Tiedossa on ollut se, että suomalaisten yleisen Nato-vastaisen mielipiteen kääntäminen on pitkäaikainen projekti.

http://yle.fi/uutiset/wikileaks_us_embassy_urged_finland_to_join_nato/5321425

Regarding NATO, Ambassador Mack described the Finnish NATO climate as follows in October 2005:

Shifting public opinion on NATO membership will be a long, arduous task, but we should reach out to those Finns who view greater participation in European security initiatives as a stepping stone to NATO membership.”

Mack’s successor, Ambassador Marilyn Ware summed up her views in her own “Thoughts on Finland as I Depart Post” in April 2008, writing:

”Finland did not become a member of NATO on my watch, and it will most likely not become a member until at least 2012 when President Halonen has left office, if at all. However, the US has no better friend outside the NATO Alliance, and the US-Finnish military-to-military relationship is arguably the single strongest bond we have in an already strong bilateral relationship.”

“We have gotten the GoF [Government of Finland] to the point where we are confident it will be among the first non-NATO allies to formally signal its intention to participate in the NRF.”

Stubbin ollessa ulkoministeri, hänen erityisavustajansa Jori Arvonen kävi USA:n suurlähetystössä lupaamassa Kokoomuksen vievän Suomen Natoon.

http://yle.fi/uutiset/wikileaks_yhdysvaltojen_lahetysto_paimentanut_suomalaispoliitikkoja_natoon/5321043

https://cablegatesearch.wikileaks.org/cable.php?id=09HELSINKI79#para-7659-6

Acknowledging that a majority of Finns currently oppose membership, Arvonen pointed out to Polchief that the public is well aware of NCP’s support for NATO membership, and yet the party’s popularity is rising. NCP currently tops opinion polls, and Arvonen told Polchief that its leadership sees the NCP leading the next government and taking Finland into NATO.

Siitä, millä mandaatilla Arvonen kävi lupaamassa amerikkalaisille Suomen liittyvän Kokoomuksen johtamana Natoon, ei juurikaan ole keskusteltu. Mikä mahtaa olla oikeusoppineiden kanta ulkoministerin erityisavustajan lupauksiin?

45 a §
Ministerin erityisavustaja

Erityisavustajan nimittää pääministeri ministerin esityksestä.

Erityisavustaja suorittaa ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriön esittelijänä.

Erityisavustajalle on annettava ne tiedot, jotka hän tarvitsee tehtävänsä hoitamiseksi. Erityisavustajan on annettava virkamiehelle tämän tehtävien hoitamiseen tarvitsemat tiedot.

Erityisavustajalla on oikeus osallistua ministeriön johtoryhmän kokouksiin sekä muihin suunnittelu- ja valmistelukokouksiin.

Myös suomalaisen median osalta asiaa on puitu USA:n suurlähetystössä. Tähtäimessä on ollut Nato-vastustuksen murentaminen, ei niinkään kannatuksen lisääminen. Ja kuten olemme saaneet erityisesti kuluneen vuoden aikana huomata, erilaiset Nato-jäsenyyden kannattajat ovat saaneet runsaasti media-aikaa lausuntoineen ja media on otsikoineen luonut pelkotilaa Venäjän osalta.

https://cablegatesearch.wikileaks.org/cable.php?id=09HELSINKI79#para-7659-8

Wide media coverage focused more on the ”strong case” in favor of membership than on a multilateral security policy encompassing a number of international actors. For public opinion, a decrease in opposition may be more important than an increase in support: In Finland a lack of public support will not prevent a government from acting, and public support often follows government policy, as seen when the GoF successfully pursued EU membership despite low support.

Niinkuin hyvin tiedämme, noin 50% mediasta kannattaa Suomessa kokoomusta. ”Vallan sisäpiiri”-nimisen tutkimuksen julkaissut professori Ilkka Ruostetsaari on todennut, että Kokoomuksen kannatus on noussut mediaeliitin keskuudessa 21 prosentista 50 prosenttiin.

 

Onko TTIP peräti itsensä Alexander Stubbin idea?

Myös talouspolitiikan osalta näyttää siltä, että Stubb toimii Washingtonin asiamiehenä.

http://www.wikileaks.org/plusd/cables/10HELSINKI49_a.html

Taking inspiration from the NATO Strategic Concept review, Stubb offered that the U.. and EU should also conduct a ”joint stock-taking.” (NOTE: At a lunch with EU chiefs of mission in Helsinki earlier in January, Stubb previewed this idea, suggesting that Ashton and Clinton lead the review. END NOTE.) To help kick-start the process, he suggested several ideas to strengthen the partnership:

— Solidarity Pledge: A Lisbon-style pledge of solidarity in the case of civilian crises such as terrorist attacks or natural or man-made disasters. This would be a complement

HELSINKI 00000049 002.2 OF 002

to NATO commitments and would signal a ”qualitative change” in the relationship.

— Transatlantic Green Economy: Existing institutions such as the Transatlantic Economic Council and Transatlantic Energy Council need to be used to achieve tangible results in leading the globe towards a low-carbon economy.

Full-fledged Free Trade Area: According to Stubb, it is ”time to put our money where our mouth is.”

— Open Transatlantic Cooperation to Others: Africa and South America are part of the Atlantic world as well, and we should gradually open up cooperation with these ”dynamic . . . countries with varied strengths and a shared background.”

Wikileaksin sähkeen mukaan Alexander Stubb on siis ehdottanut EU:n ja USA:n yhteistä vapaakauppa-aluetta.

Tämä tuokin huomattavasti lisää sähköä Kansan Uutisissa 29.11. ilmestyneeseen artikkeliin, jossa toimittaja Jaana Kivi kertoo joutuneensa painostuksen kohteeksi kirjoittaessaan USA:n ja EU:n välisestä TTIP-sopimuksesta.

Kiven mukaan häntä yritettiin saada muuttamaan juttuaan ja lopettamaan kriittinen kirjoittaminen aiheesta. Kuitenkin ainoa painostavaksi kokemansa taho, jonka hän suostuu julkisesti nimeämään, on ulkoministeriö.

Ennen määräaikaisen työsuhteensa päättymistä Kivi ehti olla ulkoministeriön järjestämissä TTIP-tilaisuuksissa kaksi kertaa, molemmilla kerroilla henkilökohtaisesti kutsuttuna. Kiven mielestä tällä kertaa tarkoituksena oli kuitenkin painostaa, ei informoida.

– Oli aamiaistilaisuutta silloisen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin Alexander Stubbin johdolla ja kuulemistilaisuutta turvallisen lobbariarmeijan kesken. Molemmilla kerroilla, kun kohtasin Stubbin TTIP:n merkeissä, viesti rivien välissä oli selvästi, että EU:n kauppapolitiikka on isojen poikien leikkiä, turha tänne on tulla näppejään polttamaan.

Amerikkalaisten ohjatusta narratiivista Naton ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta kirjoitimme Trollisanomien numerossa 19. Nyt näyttää siltä, että myös talouspolitiikkaamme ohjataan vahvasti Washingtonista.

Trollisanomat #22 - Nato ei ratifioi TAE-sopimusta, Venäjä irtautuu

Trollisanomat #22 – Nato ei ratifioi TAE-sopimusta, Venäjä irtautuu

Nato ei ratifioi – Venäjä irtautuu TAE-sopimuksesta

Naton laajeneminen Itä-Eurooppaan on tehnyt Venäjän entistäkin haluttomammaksi noudattamaan sopimusta, jota Nato, toisin kuin Venäjä, ei ole ratifioinut.

Vuonna 1990 solmittu sopimus kävi merkityksettömäksi, kun Nato-maat lopettivat vuonna 2011 tavanomaisia aseita koskevien tietojen vaihtamisen Venäjän kanssa.

Venäjän ja Yhdysvaltain välit kiristyivät Yhdysvaltain sijoittaessa Eurooppaan ohjuspuolustusjärjestelmänsä. Tämän vuoksi Venäjän presidentti Vladimir Putin antoi vuonna 2007 asetuksen TAE-sopimuksen jäädyttämisestä. Venäjän pääesikunnan päällikön mukaan NATO oli tuolloin ylittänyt sopimuksen rajoitukset 6 000 panssarivaunulla, 10 000 panssariajoneuvolla, 5 000 tykillä ja 1 500 lentokoneella.

Tavanomaisten aseiden rajoittamissopimus solmittiin vuonna 1990 kuuden Varsovan liiton maan ja 16 Nato-maan kesken. Sopimuksessa asetettiin sotilasliittokohtaiset enimmäismäärät panssarivaunujen, panssaroitujen ajoneuvojen, tykkien, taistelulentokoneiden ja taisteluhelikopterien määrille.
Sopimuksen tavoitteena oli estää sotilasliittoja tekemästä yllätyshyökkäystä toisensa alueelle.

Uusi TAE-sopimus saatiin neuvoteltua vuonna 1999, kun Neuvostoliitto ja Varsovan liitto olivat jo hajonneet. Uudessa sopimuksessa rajoitukset tehtiin maakohtaisesti. Ainoastaan Valko-Venäjä, Kazakstan, Ukraina ja Venäjä ovat ratifioineet uuden sopimuksen.

Nato-maat eivät suostuneet ratifioimaan sopimusta, koska Venäjän rauhanturvajoukot olivat Georgiassa osana Venäjän ja Georgian yhteistä Etelä-Ossetian rauhanturvaoperaatiota
sekä Transnistriassa osana Venäjän, Moldovan ja Transnistrian yhteistä sopimusta.

Nato vaati ehtona ratifioimiselle venäläisten joukkojen vetämistä pois näiltä alueilta, vaikka asia ei sopimukseen kuulunutkaan. Venäjä on vetänyt osan joukoistaan pois, mutta Nato ei ole siltikään suostunut ratifioimaan sopimusta. Naton haluttomuus ratifioida sopimus on samalla estänyt myös uusien maiden osallistumisen sopimukseen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin yritti neuvotella ratkaisua presidentti Boris Jeltsinin aikana alkaneeseen Transnistrian konfliktiin vuonna 2006.
Tämä yhdessä Ukrainan presidentin Viktor Jushchenkon kanssa tehty ratkaisuehdotus kuitenkin kaatui EU:n vastustukseen: asia, jota on pidetty alkuna Venäjän ja lännen huononeville suhteille.

Venäjä ei aio enää yksipuolisesti noudattaa Nato-maiden kanssa solmittua tavanomaisten aseiden rajoitussopimusta. Venäläisen uutistoimisto Sputnikin mukaan ulkoministeri Sergei Lavrov totesi Venäjän parlamentin istunnossa, että ”sopimus on kuollut, eikä siihen enää voida palata”. Venäjä ei sovella aseidenrajoitussopimusta, koska Nato-maatkaan eivät noudata sitä, Lavrov perusteli.

Trollisanomat #21 - Suuri sisustusnumero: Vikin & Alexin sisustusvinkit

Trollisanomat #21 – Suuri sisustusnumero: Vikin & Alexin sisustusvinkit

Katso Vikin ja Alexin sisustusvinkit!

Kansakunnan yhteinen etu yhä synkkenevässä taloustilanteessa vaatii raskaita leikkauspäätöksiä seuraavalla hallituskaudella tekevän kansanedustuslaitoksemme työympäristön piristämistä. Ja kansan hyväksi päätöksiä tuottavan ympäristön luomiseenhan ei auta muu kuin kullan kimalle.

Eduskunnan rakennustoimikunta pohtii parhaillaan, pitäisikö istuntosaliin palauttaa talon remontin yhteydessä suuren salin alkuperäiset,  lehtikullalla päällysteyt kipsipatsaat.

Eduskunnan karaokekerhon lauluharjoitusten rasittaman kansanedustajan käpertyessä torkkupeittonsa alle, on hänen helpompi nukahtaa tietäessään, että tulevaisuudessa ryhmäkurin siivittämät napinpainallukset hoituvat kansalaisten edustajalleen antaman luottamustoimen vaatimissa ulkoisissa puitteissa.

Trollisanomat selvittelee, onko eduskunnan sisustukseen saatu kenties vinkkejä suomalaisen honkarakentamisen uusiin sfääreihin* vieneeltä Viktor Janukovitshilta, Alexin vieraillessa Vikin luona muutama vuosi sitten.

* Toimituksemme huomauttaa, että tämä Ukrainska Pravdan varapäätoimittajan kirjoittama brittijulkaisun (mm. George Soroksen säätiön rahoittaman) artikkeli on päivätty jo vuodelle 2012. Selvittelemme tätä mahdollista painovirhettä, sillä kuten kaikki olemme mediasta saaneet lukea, kuulla ja katsoa, Janukovitshin hirsipalatsihan tuli täytenä yllätyksenä ja  paljastui vasta kuluvan vuoden keväällä.

Trollisanomat #20 - Kun Ylen toimittaja trollin näki

Trollisanomat #20 – Kun Ylen toimittaja trollin Joensuussa näki ja muita tarinoita yhden totuuden Suomesta

YLEn toimittaja järkyttyi Joensuussa nähtyään trollin! Katso järkyttävä peilikuva!

Dramaattinen tilanne sattui Joensuussa, jossa toimittaja Jessikka Aro oli puhumassa trolleja käsittelevässä paneelissa asiantuntijana. Itsetutkiskelun jälkeen hän oli haastattelussa radio YleX:ssä, jossa hän paljasti kirjoittaneensa propagandaa:

Toimittaja sanoo joutuneensa pitkäaikaisen mustamaalauksen kohteeksi propaganda-juttunsa takia.

Aro kertoo, että propagandaa voi itse huomaamattaankin levittää:

Propaganda on parhaimmillaan, kun ei ole edes ymmärretty, että kyse on propagandasta

Jessikka Aro kertoo, että trollauksen tavoitteena on vaientaa vastapuoli leimaamalla tämä vaikkapa trolliksi. Omassa, syyskuussa julkaistussa artikkelissaan Oletko joutunut Venäjän trolliarmeijan kohteeksi – kerro kokemuksistasi hän leimasi valtamedian uutisiin kriittisesti suhtautuvat ihmiset Putin-trolleiksi, Venäjän trolliarmeijaksi. Artikkeli on johtanut jopa kanteisiin oikeuskanslerille, tavallisten suomalaisten ollessa sitä mieltä, että valtion mediayhtiö Yle yhdessä Puolustusvoimain kanssa mustamaalaa kansalaisia mielipiteiden vuoksi.

Aro on huolissaan propagandan nykyisestä laajuudesta Suomessakin.

Toivoisin että lainsäätäjät ottaisivat kantaa nettitrollaukseen

Trollisanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tällainen on kuitenkin hyvin vaarallista sananvapauden näkökulmasta ja on perin eriskummallista, että sananvapauden rajoittamista ehdottaa Ylen toimittaja.

Asiantuntijat toisaalta kertovat, että esimerkiksi Nato-trollaus on saanut sellaiset mittasuhteet, kun sitä tekevät nykyään lähes kaikki valtamediatkin, että Aron ehdotus saattaa olla harkinnan arvoinen.

– Sananvapaus toteutuu Suomessa melko rajoitetusti, koska Nato-trollaus peittää alleen kaikki eriävät mielipiteet vaikka yli 60% suomalaisista vastustaa Natoa ja vain parikymmentä prosenttia kannattaa sitä, toteavat asiantuntijat.

Trollisanomat arvelee sananvapauden heikkenemisen ja Nato-trollauksen suhteettoman määrän olevan yhteydessä siihen, että joukkotiedotuseliitin piirissä Kokoomuksen kannatus on noussut 21 prosentista 50 prosenttiin.

JOURNALISTIN ETIKKAA JÄLLEEN ERÄ MYYNNISSÄ

Trollisanomat #20 - Journalistin etikkaa myynnissä!

Trollisanomien ensimmäisessä numerossa puntaroimme Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halmisen puolueettomutta Ukrainan kriisin suhteen ja kyselimme, mahtaako hän olla pelkkä Nato-lobbarin palkkaama trolli.

Kysymys herää uudelleen Halmisen kiiteltyä jo vuosia kiihkeästi Paasikivi-Kekkosen linjaa haukkuneen ja yhtä kiihkeästi Nato-jäsenyyttä lobanneen Lasse Lehtisen ja nuoren tulokkaan Eemeli Peltosen Nato-ulostuloa Demari-lehdessä.

 

Toimittaja Halmiselta on ilmestynyt jälleen Ukrainan kriisiä koskeva juttu, jossa Halminen käy läpi tapahtumia varsin omintakeisella käsityksellään toimittajan puolueettomuudesta ja etiikasta.

Lokakuussa Saksan tiedustelupalvelun (BND) johtaja Gerhard Schindler esitti parlamentin tarkastusvaliokunnalle toiseen suuntaan viittaavia todisteita heinäkuun tapahtumista. BND:n arviossa päädyttiin siihen, että separatistit veivät matkustajakoneen tuhonneen Buk-järjestelmän ukrainalaisesta tukikohdasta.

Kivimäen mukaan tätäkin vaihtoehtoa selviteltiin. Satelliittikuvien perusteella ei kuitenkaan havaittu merkittävää liikehdintää Ukrainan armeijan tukikohdista.

Venäläisten tiedustellessa tästä BND:n arviosta Saksan ulkoministeriö totesi, että saksalaisen median siitä tekemät tulkinnat olivat epätäydellisiä ja irti asiayhteydestä. Trollaava toimittajamme ei tietystikään tätä seikkaa tässä yhteydessä mainitse, koska se vaikeuttaisi artikkelin laatimista tukemaan toimittaja Halmisen omaa näkemystä ja rikkoisi näin ohjatun narratiivin.

Kokonaan toinen asia on, pitäisikö lukijan todellakin uskoa Halmisen artikkelissaan julkituoma väite siitä, että Kivimäen edustama joukkorahoituksella toimiva harrastepohjainen nettisurfaajien yhteisö saa parempaa tietoa kuin Saksan tiedustelupalvelu – ellei sitten nettisurfaajien yhteisö ole yhteydessä jonkin toisen valtion tiedustelupalveluun ja toista tämän toisen valtion informaatiosotaa, kuten tämän harrastepohjaisen yhteisön perustaja Eliot Higgins teki Syyrian Ghoutan kaasuiskujen osalta?

Tässä Ylen uutinen Ghoutan kaasuiskusta: uskommeko leicesteriläistä bloggaria vaiko MIT:tä?

Informaatiosota Syyrian osalta tuotti tulosta:

New Yorker: Hänen [Higgins] havaintonsa pääsivät Human Rights Watchin kaasuiskua koskeneeseen raporttiin ja ovat edesauttaneet muokkaamaan keskustelua [lännen sotilaallisesta] väliintulosta Syyriassa

New Yorker: Eräässä vaiheessa Peter Bouckaertin [Human Rights Watchin avustusjohtaja] kanssa keskustellessani, hän sanoi alkaneensa luottamaan lähteenä [ Higginsin] Brown Moses-blogiin, koska Human Rights Watchilla ”ei ole mahdollisuutta tarkkailla kovin montaa lähdettä”.

Higginsin toiminta tuo väistämättä mieleen myöskin toisen Brittein saarilla toimivan, Coventryssa sijaitsevan, Syrian Observatory for Human Rights -nimisen järjestön.

Halminen jatkaa artikkelissaan:

Kivimäki selvitti esimerkiksi, miten Venäjän-mieliset lainasivat kuvia niin Georgian sodasta kuin Tiananmenin aukion verilöylystäkin osoittaakseen Ukrainan armeijan muka tekemiä julmuuksia. He myös lainailivat kuvia vanhoista elokuvista osoittaakseen, miten Donetskin lapset kärsivät.

Näitä – toimittajan mukaan ”muka” – tehtyjä julmuuksia ja lasten kärsimyksiä on riittävästi tallennettu ja niitä on katseltavana mm. USA:n ulkoministeriön viralliseksi tiedustelulähteekseen ilmoittamassa YouTube-palvelussa.

Varoitus – Seuraava esimerkkivideo Ukrainan armeijan ”muka” tehdyistä julmuuksista sisältää graafista materiaalia eikä sovi herkimmille.

http://youtu.be/u1-f4q9BZyg?t=21s

Trollisanomat #19 - Naton lentokoneet jälleen Ruotsin ilmatilassa! Suomi salaa jo Naton jäsen?

Trollisanomat #19 – Naton lentokoneet jälleen Ruotsin ilmatilassa! Suomi salaa jo Naton jäsen?

Ranskalaisten seikkaillessa Ruotsin ilmatilassa, on Suomi median suuremmasti huomioimatta sopinut Venäjän vastaisen sotilaallisen yhteistyön lisäämisestä.

Poikkeuksellisesti käyttäytyvät, Ruotsin puolustusvoimien valmiutta ja ruotsalaisen yhteiskunnan reaktiota Naton puolesta testaavat ranskalaiset lentelevät länsinaapurimme ilmatilassa niinkuin Nato-maiden koneilla on kauan ollut tapana Ruotsin Försvarshögskolanin asiantuntija Stefan Ringin mukaan. Aivan kuten Nato-sukellusveneillä on ollut tapana testata Ruotsin valmiutta vesillä.

Aftonbladet: Kylmän sodan aikana Nato loukkasi ilmatilaa useammin kuin Neuvostoliitto, sanoo Stefan Ring.

MTV: Alueloukkauksia käytetään yleisesti tiedusteluun, ja niillä testataan muun muassa toisen valtion puolustusvoimien valmiutta ja yhteiskunnan reaktioita, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Ruotsin entinen ulkoministeri Lennart Bodström: Ainoastaan kahdessa tapauksessa kymmenistä voitiin osoittaa neuvostoliittolaisen sukellusveneen olleen Ruotsin aluevesillä.

Yhdysvaltain entinen puolustusministeri Caspar Weinberger: Lännen sukellusveneet toimivat usein ja säännöllisesti Ruotsin aluevesillä, testaten Ruotsin puolustusta.

NORDIC BALTIC 8 JA NATO

Hallitus esittää 40 miljoonan tilausvaltuuksien lisäystä ilmatorjunnan kunnossapitotarpeisiin. Lisäksi Hawk-koneiden uudistamiseen ehdotetaan 15,2 miljoonan euron suuruista tilausvaltuutta ja 4 miljoonan euron määrärahalisäystä. Näin uutisoi suomalainen media, vain muutama päivä sen jälkeen kun Reuters uutisoi kahdeksan pohjoiseurooppalaisen valtion puolustusministerin sopineen keskinäisessä tapaamisessaan Venäjän vastaisen sotilasyhteistyön lisäämisestä.

Ihmetellessämme Trollisanomien numerossa 11, miksi Suomen ilmavoimien koneet ovat osallistuneet kansainvälisessä ilmatilassa lentäneiden venäläiskoneiden häirintään, arvelimme puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin vierailun Kanadaan ja USA:han liittyvän joko neuvotteluihin Suomen jatko-osallistumisesta Itämeren alueen lentohäirintään tai peräti siihen, että Suomi jättää Nato-jäsenyyshakemuksen piakkoin. Ehkäpä puolustusvoimien komentaja kävi hakemassa ohjeistuksen Pentagonista tähän Nordic Baltic 8 -kokoukseen, jossa Venäjän vastaisesta sotilasyhteistyöstä päätettiin.

Mikään uusi asiahan Naton halu laajentua aiemmin puolueettomiin pohjoisiin maihin ei ole. Aiemmin kylläkin Suomen presidentit ovat asettuneet johtamansa kansan suuren enemmistön mielipiteen kannalle Suomea Nato-jäseneksi ajavia tahoja vastaan. Nyt on toisin.

…[Suomen] seuraavilla presidentinvaaleilla tulee olemaan turvallisuuspoliittisia vaikutuksia, erityisesti jos – kuten voidaan olettaa – on ehdokkaita, jotka ajavat Suomen Nato-jäsenyyttä.
Nordic-Baltic Security in the 21St Century: The Regional Agenda and the Global Role
Atlantic Council, 2011

Onko Kokoomuksen hallitusvuosien aikana kovin muuttuneen ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme takana amerikkalaisten ohjattu narratiivi?

Viedäänkö Suomea jälleen lähemmäs Natoa, ilman että asiasta käydään julkisuudessa keskustelua lainkaan, kuten kävi isäntämaasopimuksen kohdalla? Ulkoministeri Tuomiojan lupauksesta huolimatta sopimusta ei koskaan tuotu eduskuntakäsittelyyn, siitäkin huolimatta että sopimuksen katsotaan rikkovan perustuslakia.